Kirppispöytä ja vuosipäivän viettoa Trattoriassa

Voieii! Tiedättekös kun oon ihan kokonaan unohtanut tän mun blogin olemassaolon. Yleensä päivittelen tätä kerran tai kaks viikossa mutta nyt viime postauksen tekemisestä on jo melkein kuukaus, pahoittelut jos joku on ihmetellyt.  Voitte arvata että asiaakin olis sen edestä, siks mä nyt vähän tiivistän ja teen pian uuden postauksen jossa sitten lisää. 


ensin vähän kirpputoriasiaa:

Oon vienyt vaatteita jälleen kirpputorille. Tuntuu siltä että löydän aina jotain vaatteita mun kaapeista mitkä vois myydä eteenpäin kun siivoilen. Hinnoittelin 4 kassin edestä vaatteita ja sain voittoa noin satasen.  Ei siis mikään turha homma, en kuitenkaan pyytänyt paljoa mistään. Kirpputori siis Centrum ja käykää tsekkaamassa jos eksytte suunnalle! Vaatteita koossa Xs-s.

Vuosipäivä Trattoriassa

Mulla ja Villellä tuli myös vuosi täyteen joten kippisteltiin vähän sille ja käytiin syömässä hienossa ravintolassa joka sijaitsee keskellä lutakon aukiota. Ootin koko päivän innoissani että pääsisin syömään tonne.

Ville varasi pöydän ilta yhdeksäksi. Ravintolassa oli tosi hieno sisustus ja tuli heti kauheen tärkeä olo kun päästiin pöytään istumaan. Palvelu oli ystävällistä ja huomioivaa. Tykkäsin siitä myös että sisällä ei ollut kauhean kirkas valaistus vaan vähän semmoinen hämärä.

Syötiin alkupalaksi etanoita kun mua suostuteltiin siihen. Se oli ensimmänen kerta mun elämässä kun uskaltauduin maistamaan. En oikein tiennyt aluksi että mitä mieltä mä niistä olin... koska ne maistui tosi hyviltä mutta se koostumus oli vaan niin outo. Mutta hyvältä maistui ja se on pääasia, kyllä mä jatkossakin voin ihan hyvin syyä etanoita alkupalaksi kun nyt rohkaistuin.

Antaisin mun annokselle 4/5 tähteä sillä jos pitäisi jotain negatiivista nyt sitten keksiä niin mun annos oli yllättävän suolainen eli vettä meni pullollinen siinä ohessa. Se suolaisuus ei kuitenkaan haitannut mua muuten eli olin tyytyväinen. Etanoista annan maun puolesta 4/5 myös mutta se koostumus oli 2/5 luokkaa, osasin just ja just nielaista ne enkä pyöritellä vaan suussa. Tietenkin etanat on vähän tottumuskysymys. Ens kerralla kun tiedän mitä odottaa niin veikkaan etten enää ajattele sitä miltä ne pureskeltaessa tuntuu. Kuitenkin ihan uus kokemus tuo niin olin vähän hämmentynyt. Ja sana etana tuo aina mulle ällöjä mielikuvia. Olisi kiva käydä tuolla vielä toistekin! Lähdettiin (lue: lyllerettiin)  hyvillä mielin pois. :)

Tässä kaikki näin hienosti tiivistettynä.

Ei kommentteja: