Mikä sul on jänönen kun et enää hyppele?

Piirsin pitkästä aikaa maalaamisen sijaan lyijykynällä. Käytössä mulla oli pehmeä lyijykynä koska pehmeällä kynällä tulee musta kivempaa jälkeä. Käytän silloin teräviä lyijykyniä jos haluan tehdä jotain pikkutarkkaa joka ei niin helpolla sotkeennu. 

Oon vähän sellainen piirtelijä että alan vain tekemään jotain ja pikkuhiljaa saan lisää kuvaa siitä minkälainen työstä loppujen lopuksi tulee. En ikinä oikeastaan suunnittele töitä etukäteen mitä aion tehdä enkä luonnostele. Ajatuksenani oli vain aloittaa piirtämällä pupu, siitä se sitten eteni. 

Tykkään piirtää jotain mielikuvituksellista ja unenomaista. Mun mielestä teokset jotka on liian realistisia on tylsiä, kuten still life- tai kaikki muotokuvatyyppiset taideteokset. En tykkää piirtää myöskään mallista vaan on kiva keksiä itse. Joskus jokin kuva saattaa herätää mussa niin paljon ajatuksia tai ihailua että päätän tehdä oman tyylisen jutun sitten siitä. Tässä piirustuksessa turvauduin ihan omaan mielikuvitukseen ,en usko että tämän tyylistä löytyy mistään, ainakaan en ole nähnyt vielä tämän tyylistä. 

Loppujen lopuksi työstä tuli tuollainen.  Jokainen saa käsittää sen miten ite tahtoo. Mun mielestä on kivempaa kun jokainen saa nähdä työn omalla tavalla. Ideana tässä on ihmisen ja eläimen suhde. Näkyykö piirustuksessa sitten elämä vai kuolema? Vapaus tai vankeus? Ken tietää. 

Hahhah. Teinpähän kynnet taas. :D

Seuraava postaus käsittelee sitä miten vietin mun joulun, missä olin, kenen kanssa olin ja mitä sain lahjaksi.