Pidinpä sitten pikkujoulut mun kotona viikonloppuna. Paikan päällä oli loppujen lopuksi niin monta ihmistä että tunnelma oli tosi tiivis. Mun asunnossa oli parhaimmillaan 14 ihmistä, huh! Aikamoinen määrä mun 32 neliöiseen yksiöön. Mutta se, että meitä oli moneksi, ei näyttänyt haittaavan ketään vaan päinvastoin.
Pikkujouluissa tapahtui seuraavaa:
- jouluyllärien etsintä (olin piilottanut 2 pikku pakettia mun asuntoon ja nopeimmat sai ne itselleen.)
- joulureivit by Ville :D
- Uno korteilla pelaamista
- korttitemppu (opin sen,jes!)
- piparien popsintaa
- joulutorttujen mussutusta
- karkkikeppien lipomista (hui kauhee..!)
- popcornit meni alta aikayksikön
Yhteiskuvaa! Väen paljoudesta johtuen ei enää mahtunut narikkaan takit.
Hauskaa oli. 2 Joulutorttua jäi pellille ja illan päätteeksi näytti tältä:
Oon myös askarrellut joulukortteja ja paketoinut lahjoja:
Oon lukenut "aitoa ruokaa" kirjan ja nyt mä luen vitamiini vallankumousta ja tätä:
Suosittelen tätä kirjaa kaikille, ei tarvii olla mitenkään kiinnostunut ruuasta muuten, mutta kaikki kirjan esimerkit on mielenkiintoisia. Kirjassa eritellään erilaisia tuotteita ja verrataan niitä keskenään. FUN light- mehussa ei esimerkiksi oo mitään mehuun viittaavaakaan joten miksi se edes on mehuhyllyssä? Mehu sisältää vaan vettä ja maku tulee monista eri lisäaineista. Tässä vaikkapa FUN light appelsiinin tuoteseloste: Vesi, happamuudensäätöaineet (omenahappo, natriumsitraatti), stabilointiaineet (arabikumi, ksantaanikumi, E444), makeutusaineet (aspartaami, asesulfaami K), väri (betakaroteeni), hapettumisenestoaine (askorbiinihappo), säilöntäaine (kaliumsorbaatti), aromi. Sisältää makeutusaineita ja fenyylialaniinin lähteen. Tropicana mehukin on melkein vuoden vanhaa ennen kuin se päätyy kaupan hyllyille. Se siitä "tuorepuristetusta" mehusta. :D Mutta eihän siinä, hyvää se mehu ainakin on.
Nää kirjat on oikeasti mielenkiintoisia ja oon oppinut paljon kaikkea uutta ja hyödyllistä. :) Mua ihan ärsyttää miten ruokateollisuus huijaa meitä hyväuskoisia ihmisiä, tosiaan oon tiennyt sen jo aika kauan ja oon jo pitkään tutkinut pakkausselosteita miettien mitä kannattais ostaa ja siksi mun kaupassa käyntiin kuluu normaalia enemmän aikaa, angst.. Mun kauppareissuilla on yleensä tietyt ruuat mistä en tingi (hintaa miettien) ja tietyt ruuat mitä mä ostan vaikka niissä olisikin enemmän lisäaineita tai jotka on simppelisti vaan paljon halvempia. Hyvänä esimerkkinä mama nuudelit joista en luovu vaikka oon tietoinen mitä kaikkea se sisältää. Samoiten halvat alkoholijuomat, en viitti tuhlata kalliisiin vastaaviin, auts. Joskus kylläkin ostan Old rosieta tai suklaakaljaa. Old rosie on suodattamatonta omenasiideriä, siksi sielä lilluu semmoista sameaa ja mun kaverit miettii mitä kakkaa se on. :))
Tää kirja kertoo miten elintarvikkeita käsitellään ja miten ne valmistetaan kunnes päätyvät kauppoihin ja ymmärrän nyt entistä paremmin mitä mikäkin merkintä ruokapakkauksissa tarkoittaa. Moniin ruokapakkauksiin ei kehdata enää kirjoittaa "sisältää arominvahventeita tai natriumglutamaattia" vaan se sitten harmittomammin muutetaan E 621 nimiseksi jota kuluttajat ei ymmärrä. :/ Arominvahventeita käytetään jos ruoka on niin köyhää ja mautonta itsessään että se tarvitsee keinotekoisia makuja muistuttaakseen maultaan vaikkapa kinkkua. Köyhällä meinaan siis sitä että ruuasta on hävinnyt lähes kaikki sen luonnolliset osat ja aromit pitkän käsittelyprosessin aikana. Lisäaineiden lisääminen ruokiin on halpaa, sen takia monet "halppis-tuotteet" on halpoja verrattuna kunnollisiin vastaaviin. Mitä vähemmän lisäaineita, sen kalliimpaa yleensä ruoka on. Ja koska ruoka on nykypäivänä niin kallistaniin sitä kyllä väkisin joutuu vastentahtoisestikin ostamaan halpaa vastinetta, ymmärrän hyvin koska itsekin pitää välillä tehdä niin. x)
E-koodeja on vain alkanut oppia ulkoa kun kirjassa sama E-koodi saattaa esiintyä moneen otteeseen tekstissä esimerkkien yhteydessä. En tosiaankaan ole opetellut niitä ulkoa enkä jaksakkaan vaikka kirjan lopussa on taulukko E-koodeista lisätietojen kanssa. Tykkään lukea kirjaa nimenomaan kun se sisältää paljon esimerkkejä eikä tekstissä ole vaikealukuisia hieroglyfejä.
Viime päivän ruokaa.
Mun on tehnyt eilisestä asti mieli suklaata ja päätin mennä kaupasta hakemaan suklaata ja leipää koska leipä oli niin finito. Kaupassa alkoi vaan ärsyttämään kun koitin löytää suklaata jossa ei ois mitään ylimäärästä hössötystä. Yleensä mulle nyt on sen verran sama onko vai ei mutta halusin tällä kertaa ihan kunnollista suklaata. Menin sitten Ekoloon pitkästä aikaa (käyn siellä vain muutaman kerran vuodessa) ja löysin sieltä hyvän suklaan jonka hinta oli vian 0,20e kalliimpi kuin edeltävässä perus kaupassa. Ostin samalla myös leivän, joka oli saman hintainen kuin edellisessä kaupassa, mutta painoi kokoonsa nähden paljon enemmän. (johtuu siitä kun leipään ei ole pumpattu ilmaa. Ilma saa leivän näyttämään suurkaupoissa isommalta kuin on, ostaja maksaa siis tyhjästä.)
Ekolosta lähdin tyytyväisenä siksi ettei tullut huiputettu olo. Edellisessä kaupassa oisin maksanut saman verran näistä tuotteista. Kaikenlisäksi sain vielä kaupan päälle "saa ottaa" -nimisestä laatikosta ilmaisen leipäpussin ja hedelmän. Olisipa sama käytäntö muissakin kaupoissa tuotteille joiden päiväys on juuri mennyt vanhaksi.
lopuksi pieni vertailu huvin vuoksi:
Hinta: 2,70e
Paino: 95g
Ekolon vastaava Vivani tummasuklaa jonka ostin: kaakaomassa*, raakaruokosokeri*, kaakaovoi*. Saattaa sisältää jäämiä mantelista, hasselpähkinästä, vehnästä ja maidosta. Vegaaninen.
* = luomu
Hinta 2,80e
Paino: 100g
Fazerin suklaa ei ole edes pahimmasta päästä verrattuna ruokakaupan muihin suklaisiin, mutta koska olin sitä ostamassa niin otin sen verrattavaksi Ekolon suklaan kanssa.
Hinta 2,80e
Paino: 100g
Fazerin suklaa ei ole edes pahimmasta päästä verrattuna ruokakaupan muihin suklaisiin, mutta koska olin sitä ostamassa niin otin sen verrattavaksi Ekolon suklaan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti