Project parkour

Parkour on liikuntalaji, jossa pyritään liikkumaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti paikasta A paikkaan B. Parkourissa pyritään innovatiiviseen ja katkeamattomaan sulavaan liikkeeseen. Olennaista lajissa on sulava liikkuminen ympäristössä. Parkouraaja (traceur) voi liikkumisessaan hyödyntää esteitä ja käyttää vaikkapa kaiteita, kattoja ja parvekkeita "ponnahduslautoinaan".

Tänään oli niin hieno keli että saatiin ideaksi lähteä näin iltasella jyväskylän keskustaan pikku porukalla. Tarkoituksena oli mennä harjoittelee parkour liikkeitä, mut koska oon ollut kipee ja mun lihakset on ollu kans kipeet ja Jumissa jo muutaman päivän (ehkä tulehtunut) niin en vittinyt ite vielä kokeilla mitään. Välillä tietty piti lämmitellä ja hilluin mäkin siinä vähäsen. Oli kyllä hauskaa mutta tuppas tulemaan aika kylmä ja mulla oli illan päätteeks kiva viskinenä. Ois tarvinnut tuolla ulkona vielä huivin ja hanskat, ehkä piponkin. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis jos nyt sit tuun uudelleen kipeeks. Aurinko oli just ehtinyt mennä piiloon kun päästiin paikan päälle mutta ei se haitannut.

Itse oon harrastanut parkouria ollessani 14-vuotias. Olin siinä yllättävän hyvä ja ketterä. Kaikenlaisia esteitä tuli hyödynnettyä ja oikeastaan parkourasin vain serkun kanssa koska meillä oli 4 vuotta ikäeroa ja serkulla riitti aina innostusta lähteä ulos. (10v.) Parkour jäi kokonaan pois kun siirryin lukioon. Välillä joitain temppuja ja hyppyjä on tullut näyteltyä ja todistettua mutta se siinä. Pahan paikan tullen pääsen yli kyllä hieman vaikeimmistakin esteistä, mutten enää juurikaan pidä yllä entisiä opittuja taitoja. Pitäisiköhan joskus? 

hieno temppu, Hermanni.

Loppuun vielä pari kuvaa illasta.

Mun keskeneräinen asunto. Kuhan hengailtiin. Petivaatteet ja kaikki menee pesuun kuitenkin kun niissä on ihmiset istunut vaatteet päällä kun en tajunnut sitten kieltää.

Tukka muuttui tummemmaksi

Värjäilin mun tukan vaaleenruskeaksi goldwellin mid blondella. Olin niin kyllästynyt mun tyvikasvuun ja siihen että mun hiuksia pitää aina värjäillä. Tää väri on lähempänä mun omaa väriä joten toivon että pärjään tällä sävytteellä ja että hiukset kasvaa terveempinä ilman kemikaalihyökkäyksiä. Pelkään muutenkin kaikkia niitä kauhutarinoita hiusten värjäyksestä ja koska oon itekkin  saanut jo  kerran allergisen reaktion yhdestä väristä.

Musta väri on kuulemma pahimmasta päästä ja oon kiitollinen etten oo värjäilly ikinä mustaks hiuksia. Kovin mukavan olonen tukka mulle sitten tuli ja oon nyt tyytyväinen tähän väripäätökseen vaikka siitä tuli jopa tummempi kuin luulin. Ja tottakai tää haalenee tosi nopeasti koska tää on vaan ihan sävyte. En taida laittaa ollenkaan kestoväriä koska nää sävytteet ei rasita hiuksia kun on käytössä oikeat hiustuotteet.

Tänään on ollu kauheen flunssanen olo, oon koittanu estää näitä mun flunssan oireita pahenemasta syömällä kauheesti appelsiinia koska siinä on C-vitamiinia, juomalla rypälemehua ja otin multivita tabletin ja söin hunajaa ja join teetä koska mä EN halua tulla kipeeks vappuna! 

tässä pari eilistä kuvaa mun entisestä pehkosta:

Luova puoleni

Varaudu vähän pitempään stooriin.

Mulle työnnettiin värikynä käteen jo vauvana.

Ensimmäiset "piirustukset" eli  taiteelliset söherrykset tein 1-2 vuotiaana. Siitä se sitten lähti. Mun tädin mies opetti mua piirtämään. Ensimmäiseksi piirsin pääjalkaisia niinkun kaikki muutkin siinä iässä, mutta ne muuttu pian turtleseihin ja muihin olioihin ja liskoihin. En ollu kiinnostunu ihmisten piirtämisestä. Mua kiinnosti poikien jutut kuten dinosaurukset ja muut hirviöt ja mielikuvitukselliset olennot. Johtuu vissiin siitä koska kasvoin mun poikapuolisten kavereiden kaa suurimmaks osaks. Poikien leikit on ollu aina mielenkiintoisempia ja jännittävämpiä.

muisto kesästä (2011) akryylit

Menin kuvataidekouluun joskus 6- vuotiaana. Jatkoni siellä  pitäen välillä pieniä taukoja kunnes täytin 18 ja lopetin. Tuntui vaan ettei jaksanut enään tehdä mitään siellä kun en oppinut enää uutta, kaikki tekniikat oli hallussa ja  kaikki oli vaan vanhan toistamista. Mitäpä sitä sit enään jatkamaan. Oon käynyt myös aikuisopistossa piirtelemässä.

pakkaskettu  (2011) akryylit ja öljyväri. Talvi ärsytti mua niin halusin löytää siitä jotain positiivista

(2010)
Mun ideat töihin tulee ihan tosta vaan, en paljoo suunnittele mitä teen vaan kaikki ilmestyy paperille tai mun kädet alkaa vaan yksinkertaisesti tekemään joitain ihme "luomuksia". Yleensä mun töihin menee aikaa 2-4 tuntia jos teen yhtäjaksoisesti. Koulussa tietty piti keskittyä töihin ihan liian kauan ja olin aina valmis etuajassa. Oon suorittanu tietty kaikki kuviskurssit koulussa ja saanu kymppejä, paitsi yks kerta kun mulle annettiin kutonen. Ja se numero tuli siks kun en osannut siirtää kuvia koneelle mun omiin kansioihin..... olin silloin seiskalla eikä tietokone ollut mulle mikää tuttu juttu.. :D No ei se mua masentanu mitenkään. Joskus sain myös kasin koska meillä oli tuolloin lukiossa ulkomaalainen opettaja, sellainen huono suomi  rastafari tyyppi.  Se ei tykänny mun taideanalyysistä jonka hutasin museossa. Pistin tänne vaan muutamia töitä mitä oon tehnyt, niitä on niin paljon etten jaksanu kaikkia pistää. Jotkut synkimmät työt oon tehny sillon pahimpina teinivuosina eli 14-16 vuoden iässä kun kaikki oli sillon niin masentavaa. Älä turhaan säikähä niitä. ;)

(2011)

Suojelija (2007) musta värikynä loppu kesken.

(2007 ) värikynät ja lyijykynä, hieman tussia. 

(2010) lyijykynä

(2007) pastellisävyt häivytettynä. pohjana musta kartonkiarkki A3

kulkija (2009) maalaus + vahakynä

Rajaton (2007) musteella tehty

Riikinkukon maalaamisen eri vaiheet akryyleilla. (2008)

aikuisopistossa tehty työ: naisellisia ajatuksia (2010) helmiäisakryylit. tyylivaikuttajana kubismi ja kappaleiden hajauttaminen.

(2007) hiilityö

Nään ihan pimeitä unia

10 astetta lämmintä. Lumet on sulanu melkeen kokonaan kun katoin ikkunasta. Aamu on menny luontodokkareita katellessa ja koska sää on niin ihana niin teki mieli ottaa parvekkeella muutama kuva.

Näin ihan ihme unia koko yön. Yhessä mä laskin jyrkkää alamäkeä alas sellasella kaupan ostoskorilla jossa on pyörät ja se mäkikin oli päällystetty muovisilla lastaus alustoilla. Se uni jatku ihan oudosti ja mää ajoin autoa ja poliisit tuli vastaan jollain mökkitiellä ja säikähin et aloin kaahaa miten sattu ja ne sit pysäytti mut ja ei ees antanu sakkoja. Toisessa unessa meiän rappukäytävä oli kirottu, valot ei toiminu ja oli pimeetä ja se hissi ei pysähtyny ikinä vaan jatko aina matkaansa eikä sieltä päässy ulos helpolla, käytävässäkin oli joitain pelottavia tyyppejä vaan seisomassa. Toisessa unessa olin kirppiksellä ja löysin ihanan laukun ja kun sovitin sovituskopissa vaatteita huomasin et siel laukussa oli kaikkia tavaroita, kännykkä, mp3,meikkejä ym ja ostin sen laukun sisältöineen. Haha. Sit näin vielä sellaista kauheeta todentuntuista unta jossa markukselle soitettiin että sen äiti oli kuollu pyöräillessään. Markus oli siin unessa pari viikkoa hiljaa,eikä puhunu mitää ja mä vaan itkin kun muakin ahdisti ja suretti kaikki. Kauheeta. Heräilin vähän väliä ja luulin että se on totta ja olin kysymässä aina onko se totta mut nukahin uudelleen. Yhessä unessa taas myin pari koulukirjaa jameralla ja sain niistä 78 euroa. Kahesta kirjasta!!? Heräsin joskus 12 aikaan ja naurettiin vaan mun unille.

Nyt oon niin kevätfiiliksellä vaihteeks! Toivon ettei kelit enää viilene uudestaan  vaan ne pysyis lämpiminä.

Lisää kuvateksti

Nyt on lukio käyty!

Onpas mukavaa kun ei tarvii mennä koulunpenkille enää tuskastelemaan kurssisuorituksista. Nyt on kaikki kurssit kasassa ja seuraavaks vaan ootan tuloksia jopsa sais pidettyä ylioppilasjuhlaa kesällä. Jännää, kun mun pikkuveli (mulla ei oo yhtään sisaruksia) syntyy samoihin aikoihin kun kesä alkaa. Outoa saada pikkuveli yhtäkkiä, meillä olis ikäeroa melkein 20 vuotta. Oon nyt koulujen loputtua ollu kavereiden kanssa, ja heti kaikki pyytelee joka paikkaan, sukulaiset ja kaverit. Kivaa kun nyt on aikaa tehdä kaikkea. Nyt ootan kovasti jo kesää, tuntuu ettei kevät edisty yhtään paitsi tänään taas pientä toivoa ilmassa kun lumet alkaa sulamaan. Tässä kuvia viime päiviltä mitä oon ensimmäisenä puuhastellut koulun loputtua.

Jospas sitä lähtis alkanutta lomaa juhlistamaan. Suuntaan äitin luokse rentoutumaan.

Katottiin leffoja tietokoneen kautta. Limitless ja Johnny english 2

Äitin herneenkasvatus edistyy. Niitä on jo paljon. viimeks oli vaivainen yks herne jonka söin pois. Olen reilu.

Oon oppinut leikkimään vähän kameralla tässä pikkuhiljaa. Kuva takkatulesta lyhyellä valotusajalla.

sama kuva  pitkällä valotusajalla.

Minun oma hiirulaiseni. Hermanni hamsteri.

Sakura Gawassa

Nälkä pääs yllättämään  kun käytiin Markuksen kaa kaupungilla asioilla. Päätettiin poiketa Sakura Gawassa (Aasialainen ravintola.) Siellä oli tuolloin vielä se lounas buffet kolmeen asti ja me ehdittiin sopivasti siihen kun kello oli varttia vaille 3.

Mä rakastan kiinalaista ruokaa ja siellä oli kauheesti kaikkea hyvää mistä valita. Olin aika ahne ja otin melkeen kaikki friteeratut kananpalat sieltä. Kaikenkaikkiaan söin 2 lautasellista ruokaa: kanaa , härkää,possua, nuudelia, riisiä jne. sit vielä salaattia vähän lisäks. Meinattiin räjähtää kun lähettiin sieltä. Palvelu oli tosi ystävällistä ja ruuat hyviä. Kun syötiin niin joku pummi tai mikä lie narkkari makas siellä ravintolan ulkopuolella, poliisit vei sen pois yhessä vaiheessa. Sitten meiän viereen tuli pariskunta joka ei puhunu toisilleen mitään, ne vaan otti sen lounasbuffetin ja söi kymmenessä minuutissa ja lähti pois. Selvä. :DD

jääkaappirunoutta

Sain mun tädiltä jääkaappirunous-pakkaus syksyllä lahjaks ja täytyy kyl sanoa että ei kauheen runollisia lauseita oo tullut keksittyä vaan jotain ihan muuta. Kaverit käydessään on muodostanut sinne omia lauseita. Nää lauseet on ehkä maailman tyhmimpiä. Pistän tänne muutaman mitä sinne on muodostettu. Jotkut tosin käy ihan elämänviisauksista. Kamalaa.. toivottavasti vanhemmat ei  tuu kyläilemään. Jos oot tosikko niin et tuu tykkäämään tästä.

Ja tottakai mä tein salaattia!