Pappa herätti mut tänään aikasemmin kuin mitä yleensä herään. Olin ihan väsynyt vielä kun piti nousta ja mennä kylpyyn. Meidän oli tarkoitus lähtee asioille kaupungille koska pappa halusi ostaa mulle pari jakkaraa ja tuli samalla kasaamaan uuden pöydän mun kämpille. Käytiin myös kaupassa ja leipomossa.
Postiluukku kolahti ja ajattelin tuskissani että mikähän lasku tällä kertaa... mutta mun onnekseni siellä olikin kutsu escapen synttärijuhliin jonne voin valita yhden kaverin mukaan. Oon saanu ainoastaan yhden kutsun ennen tätä joka oli joulukuussa. (joku vip-ilta?) Ja siellä oli tosi hyvät ruuat tarjoiltavana ja 11 asti sai hakea ilmaisia juomia ennen kuin baarin muut asiakkaat päästettiin sisälle iltaa viettämään.
Tää nyt on vielä vaiheessa mutta otinpa nyt jonkinlaisen kuvan. En oo ennen tän tapaista venytystä ees kokeillut joten siinä mielessä ihan hyvin. Normaalisti otan tolla saman puolen kädellä kiinni saman puolen jalasta, mutta nyt otin toisella kädellä.
No oon mä syöny jotain terveellisätkin tänään, onneks.
Tää venytys on käynyt tosi helpoks nykyään ei tartte keskittyy tasapainon pitämiseen.
Mun eilinen päivä oli aivan kamala...olin hukannu lompakon missä oli mun avaimet ja olin kokoajan ihan hermoriekaleina ja paniikissa että missähän se on ja löytääkö sitä kukaan. Olin ehtinyt kuolettaa jo mun visankin. Onneks aikani panikoitua joku ihana ihminen oli löytänyt sen ja lähdin hakemaan sitä takaisin. Annoin 10e löytöpalkkiota. Nyt on taas kaikki hyvin, täytyy sanoa että mulla oli tuuria tän asian suhteen. Onneks on olemassa vielä rehellisiä ihmisiä jotka haluu toisille hyvää. On sitä tullu nähtyä ihmisiä jotka haluaa olla tahallaan ilkeitä ja aiheuttaa harmia. Onneks oon persoonaltani aika rauhallinen ihminen enkä ala riitelemään tai kostamaan sen enempää vaan jätän semmoset typpit omaan arvoonsa.
Mun eilinen päivä oli aivan kamala...olin hukannu lompakon missä oli mun avaimet ja olin kokoajan ihan hermoriekaleina ja paniikissa että missähän se on ja löytääkö sitä kukaan. Olin ehtinyt kuolettaa jo mun visankin. Onneks aikani panikoitua joku ihana ihminen oli löytänyt sen ja lähdin hakemaan sitä takaisin. Annoin 10e löytöpalkkiota. Nyt on taas kaikki hyvin, täytyy sanoa että mulla oli tuuria tän asian suhteen. Onneks on olemassa vielä rehellisiä ihmisiä jotka haluu toisille hyvää. On sitä tullu nähtyä ihmisiä jotka haluaa olla tahallaan ilkeitä ja aiheuttaa harmia. Onneks oon persoonaltani aika rauhallinen ihminen enkä ala riitelemään tai kostamaan sen enempää vaan jätän semmoset typpit omaan arvoonsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti